tiistai 8. tammikuuta 2019

Vuosi 2019, Täältä tullaan!


Kuten joku on ehkä voinut rivien välistä lukea, innostuimme jälleen viime kesänä pienen hiljaiselon jälkeen swimrunista enemmän ja tehtiin kertarykäisystä suunnitelmia ensi kesän kisoja kohti. Ensimmäisenä innostuttiin jättärillä mäkitreeniä tehdessä ottamaan revanssia Engadinista. Kävi kuitenkin niin, että revanssi saa odottaa vielä tuleviin vuosiin, sillä kisan ajankohta ensi kesänä on kammottavan epäsopiva. Onneksi maailma on täynnä muitakin kisoja.

Seuraavaksi innostuttiin (ei enempää eikä vähempää) kuin ottamaan revanssia itse Ötillöstä. Tunnetustihan siihen kisaan ei vain ilmoittauduta ja meidän tapauksessa, ei ihan mennä niillä meriiteilläkään. Joten selailtiin potentiaalisia karsintakisoja. Mietittiin että joku semmoinen voisi olla meille optimaalinen, jossa ei olisi ihan hervottoman paljon uintia. Siispä päädyimme ilmoittautumaan kilpailuun, jossa kokonaismatkaa on 40,4 km, uintia 8,8 km ja pisin yhtenäinen uinti lähes 3 km. Eli meni kisavalinta niin sanotusti nappiin.

Onneksi meitä ei ole tehty nössöilemään ja tartuttiin uintihaasteeseen tosissaan. Johanna, joka koutsasi meidät myös Ötillön läpi, jeesaa meitä jälleen! Uintikilometrejä on tahkottu ihan hyvään malliin ja uinnista rupeaa jopa löytymään muitakin vauhtialueita kuin hidas ja hidas mutta hapottava.

Ollan tehty nyt myös kaksi kappaletta virallisia treenileirejä: ensimmäinen Vierumäellä, toinen Hämeenlinnassa. Ensi viikoksi suuntaamme pakkasleirille Ylläksen maisemiin. Omatoimileirit ovat olleet erittäin positiivisia kokemuksia! Ensimmäisellä todettiin, että kolmen päivän uintiputki ei vienytkään turmioon, vaan uintikunto jopa saattoi ottaa pienen harppauksen eteenpäin. (Sinänsä ei yllättävää tietoa.) Toisella leirillä aloiteltiin hiihtokautta ja tahkottiin pk-treeniä.

Kisa johon ilmoittauduimme käydään siis Hvarissa, Kroatiassa, huhtikuun alussa. Aluksi tuntui vähän siltä (ainakin Anun mielestä), että uintia ei ole mitenkään mahdollista saada kohtuulliseen kuntoon siihen mennessä. Sitkeästi altaaseen hyppäämällä ja sillä, ettei anna vauhtien masentaa, on päästy kuitenkin siihen pisteeseen, että 3 km on yhdellä uintireissulla saatu kasaan ja se aiheutti aika paljon riemua.

Hvarissa on siis jaossa kahdelle naisjoukkueelle suora paikka Ötillöön. Jos rahkeet eivät riitä siihen, niin kisasta saa myös pisteitä, joita tarpeeksi keräämällä voi myös päästä Ötillöön. Pisteet säilyvät vielä ensi vuoden Ötillöä varten tallessa.

Jotenka: Tsemppiä meille valmisteluihin! Aktivoidumme nyt myös blogin kanssa ja kirjoittelemme matkasta kohti Hvaria tarkemmin. Ja jos on postaustoiveita meidän tiimiin tai lajiin liittyen, niin antaa palaa!