-Tavoitteenamme oli voitto, mutta pakko on olla iloinen, kun
sijoituttiin kolmen parhaan joukkoon, joukkueen kantaviin jäseniin kuuluva Saikkonen
toteaa heti kisan jälkeen.
Kisavalmistelut menivät hyvin loppusuoralle saakka, mutta
aivan viime metreillä sattunut tapaturma oli vesittää koko kisan.
-Kyllä siinä vähän aikaa puntti tutisi, kun kisaa edeltävänä
iltana olin pyöräilemässä kotiin ja joku vanhempi mies hortoili yllättäen eteen
pyörätielle. Miehen torppasin katuun vasemmalla olkapäällä ja oikea puoli
edellä lensin pyörän kanssa päin bussikatosta. Aamulla vasen käsi ei oikein
noussut ja oli todella arka, mutta ei ollut mitään mitä ei neljällä buranalla
saanut hoidettua, Uhotoinen selventää tilannetta, josta onneksi selvittiin
säikähdyksellä.
Ensimmäiset swimrun-kilpailut rantautuivat Suomeen vuonna
2014 mutta laji on kiinnostanut kaksikkoa jo vuodesta 2013 lähtien, ennen
suurta massaa. Kaksikko suuntasi heti ensimmäisenä kisavuotenaan lajin kuninkuuskisaan,
Ötillöön ja selviytyi sieltä maaliin ensimmäisenä suomalaisena naisparina.
-Kyllähän se alkoi kiinnostella ihan heti kun kuultiin
lajista. Silloin ei tullut mieleen etteikö nainen voisi tällaista harrastaa,
mutta olemme nyt ymmärtäneet, että onhan moiseen ryhtyminen naisena monille
aika absurdi ajatus, Saikkonen hajoaa.
Swimrunin pariin ajautuneilta ihmisiltä kysyttäessä, mikä
lajissa viehättää, saa nopeasti ajatuksesta kiinni. Yhteinen elämys parin
kanssa, tietty askeettisuus ja omalla tapaa riisuttuna luonnon armoilla
oleminen tuovat harrastajat lajin pariin yhä uudestaan. Ulkopuolisen silmin
lajia harrastaa toki mies.
Sukupuoleen katsomatta, kisayhteisö on kuitenkin yhtä. Aamu
kymmeneltä nais-, mies- ja sekajoukkueet asettuivat lähtöviivalle, edessään 26
kilometrin taival. Team Pink Sealsin kisaurakka tuli päätökseen kello 14.51.27,
noin 10 minuuttia Järvestä Järveen Swimrun joukkueelle, naisten sarjan
voittajajoukkueelle, jossa kilpaili kaksi naista, jääneenä. Kokonaiskilpailussa
kaksikko päätyi hienosti sijalle 20 ja jätti lopulta taakseen myös useita miesjoukkueita.
Erikoisesta superkompensaatiosta, ilman edeltänyttä
harjoittelua, kärsinyt Uhotoinen kertoi että juoksu oli hyvin vahvaa lähes
reitin loppuun asti, mutta uinti on joskus tuntunut helpommaltakin. Saikkonen
totesi suorituskyvyn hiipuneen tasaisesti loppua kohden, mutta hänellä
uintiharjoitteluun panostaminen puolestaan näkyi kisassa selvästi vahvempana
lajina.
Useita, myös miesjoukkueita, uintiosuuksilla kuitannut
parivaljakko kiittelee uintivalmentajaansa. Samana päivänä Kaitalammen Kympin
koko kisan nopeinta vauhtia pitänyt Johanna Kara, huippu-uimari ja nainen, on
antanut arvokasta oppia joukkueen molemmille jäsenille.
-Olemme oppineet uimaan ihan kiitettävästi kaikista
puutteistamme huolimatta, Saikkonen toteaa ylpeänä.
Joukkue vakiinnutti toisen sijansa jo varhain, eivätkä
uhkaajat päässeet lähelle lopun hyytymisestä huolimatta. Parhaimmillaan joukkue
kertoi olleensa alun kalliohyppelyissä, joissa vaadittiin rohkeutta ja hyvää
pitoa kengiltä. Harmittava lisämutka joukkueelle tuli pitkässä uinnissa, kun -4
näkökyvyllä ja yhtä monta vuotta vanhoilla uimalaseilla keulassa edennyt
Uhotoinen ohjasi joukkueen aavistuksen liikaa vasemmalle. Kokonaisuudessaan
kisapäivä sujui kaksikolta odotetun vahvasti.
-Onnistumisia oli useita, mutta yksi uusi ja mieleenpainuvin
oli se, kun huomasin, että uinnin aikana on mahdollista syödä karkkia,
Uhotoinen muistelee kisan etenemistä.
Maaliin saavuttuaan, hyväntuulinen kaksikko poksautti
kuohuviinipullon auki ja osti kuusi sotkun munkkia.
- Team Pink Seals on Suomen tunnetuimpia swimrun-joukkueita
- Team Pink Seals on käynyt kisoissa Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä
- Osallistumispäätös Ötillö-kisaan tehtiin noin seitsemässä sekunnissa
- Swimrunharrastajan tunnistaa erikoisista rusketusrajoista
- Team Pink Seals ei ole pahoillaan, ettei Porkkalassa palkintona ollut mitaleja, pokaaleita tai jäätelöä
 |
| Tässä Team Pink Seals ohittaa miesjoukkueen (c) Harri Hytönen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti