Se on täällä. Tai on ollut jo jonkin aikaa. Nimittäin meidän
5-vuotisjuhlavuosi!
Kohta on kulunut tasan viisi vuotta siitä, kun kuulimme
ensimmäisen kerran lajista nimeltä swimrun. Ja sehän oli menoa kertalaakista.
Olimme suunnitelleet koko tulevan vuoden kisakalenterin ennen kuin olimme edes
kokeilleet lajia käytännössä.
Keväällä 2014 suoritetut ensimmäiset Munkkiniemen uimarannalla lajinomaiset treenit kuitenkin vahvistivat uskoamme, että laji on mahtava.
Tämä kuva on kenties meidän ihka ensimmäisistä swimruntreeneistä (tai sitten toisista). |
Viiteen vuoteen mahtuu kahdeksan yhteistä kisaa Suomessa,
Ruotsissa ja Sveitsissä, lukuisia yhteisiä treenejä, monia uusia sivulajeja, lumpeiden kanssa tappelua, yhdet kadonneet (ja löytyneet) matkatavarat, paljon
erilaisia swimrunmaastoja, hirveästi mukavia swimrun-ihmisiä, hypotermian
partaalla olemista, läkähtymistä, tankkausta, siistejä maisemia, Ötillö,
munapäiksi nimittelyä, Itämeren suojelua, hiertymiä, Ötillö-bileet, sketsivideoita, podiumpaikkoja,
lehmäkuiskaajina toimimista, uinnin opettelua ja oppimista, höntsäilyä, Juoksija-lehden kansikuvamalleina olemista, kaakeleiden tuijottelua,
kisajärjestelyitä ja älyttömästi hauskoja hetkiä.
Ja onnistumisia. Ei ole oikeastaan yhtään sellaista hetkeä,
jota voitaisiin sanoa epäonnistumiseksi. Aina ei mene ihan putkeen, välillä
hyytyy ja välillä voi jopa vituttaa, mutta ne ovat vain osa kokonaisuutta - pienet vastoinkäymiset opettavat. Koska
tämä laji ei ole meille mikään oman erinomaisuutemme mittari, ei mikään
yksittäinen tapahtuma tee meistä parempia tai huonompia tyyppejä. Ja vaikka
kisaviettiäkin löytyy, lajissa on niin paljon muutakin kuin tukka putkella ja
laput silmillä eteneminen. Vaikka ideamme ovat toki välillä käsittämättömän
absurdeja ja vähän suuruudenhulluja, emme tee asioista ikinä liian totisia. Harrastushan tämä lopulta vain on.
Välillä on eletty hiljaiseloa swimrunin kanssa, mutta sehän
tarkoittaa ainoastaan sitä, että jossain vaiheessa voidaan taas laittaa uutta
pökköä pesään.
Sellainen hetki on nyt.
Muutama päivä sitten käytiin nimittäin keskustelu, jonka tapahtuminen oli kai lopulta vain ajan kysymys.
Muutama päivä sitten käytiin nimittäin keskustelu, jonka tapahtuminen oli kai lopulta vain ajan kysymys.
Anu: ”No mitä mieltä olisit, jos yritettäisiin Ötillöpaikkaa?”
JJ: ”No kyllähän se sopii.”
Tyypillistä uhmaikäisen toimintaa siis.
Pink Seals täten 5-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julistaa
olevansa halukas ottamaan jälleen osaa Ötillöön! Onko se sitten vuonna 2019 vai
myöhemmin, se jää nähtäväksi. Fakta on se, että ensi kesän (ja vähän tämänkin syksyn) kisakalenteria on jo
tutkailtu Ötillöpaikkoja ja meriittipisteitä silmällä pitäen. Kisakuume nousee vauhdilla ja olemme jo melko täpinöissä tästä uudesta vaikka ei ehkä niin yllättävästä käänteestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti