Luonnollisesti olemme molemmat edelleen kovin pettyneitä, että tässä nyt kävi näin... Mutta yritetään katsoa elämässä eteenpäin ja orientoitua pikkuhiljaa uuteen kauteen. Swimrun-kisoja ei nimittäin tällä kaudella enää ole näkyvissä, koska Ötillö 1000 lakes ja Cannes ovat molemmat ajankohtina, jotka ei meille sovi... Jotain muuta skabailua kuitenkin on todennäköisesti näköpiirissa - siitä lisää myöhemmin!
JJ kuitenkin löysi itsensä lopulta Solvallaswimrunin starttiviivalta - Finnairin edustusurheilijana ja parinaan lentäjä Sami Naatula. Ammatistaan huolimatta Sami liikkuu varsin sujuvasti myös maalla ja vedessä. Työn jako muodostui lennossa sellaiseksi, että suunnistus- ja juoksutaustainen Sami veti juostessa ja JJ uinneissa. Eteneminen oli alusta asti varsin sujuvaa ja hyvä tahti pysyi loppuun asti. Ja mikä parasta, tulimme muutenkin toimeen hyvin :D
Kisan alussa edettiin toisiamme ohitellen Swammers-joukkueen eli Hanna-Maria Seppälän ja Liisa Purasen kanssa. (Voitte ihan itse arvata, että kummat ohitti juoksu- ja kummat uintiosuuksilla.) Olihan se nyt aika hienoa mennä siinä vähän aikaa yhtä matkaa maailman mestarin kanssa! (Kompastuttiin Hanna-Marian kanssa samaan kiveen Pitkäjärven rantavedessä eli ollaan melkein kavereita.) Juoksuvoittoisemmalla osuudella Swammers jäi kuitenkin taakse, eikä saanut meitä enää loppukisan aikana kiinni.
Toisella energiapisteellä koettiin myös hauskoja hetkiä, kun maailman ihanin "trackdude" Heikki oli toimittanut sinne berliininmunkit "Pink-tiimille"! Nämä olivat korvausta vuoden 2016 "pullagatesta" (johon voit tutustua tarkemmin tästä). Heikki, viimeistään nyt olet saanut kaiken anteeksi! :D (Ja Anu itki karvaita kyyneliä tästä ihanasta eleestä kuultuaan ja manasi DNS:n hyvin syvälle.)
Samaisella energiapisteellä kohdattiin myös toinen kisapari, joka oli meidän tapaan koottu puolikkaista tiimeistä edellisenä iltana. Vitsailtiin, että ehkä seuraavaan kisaan lähdetään sitten neljän hengen joukkeena. Toisen energiapisteen jälkeen jatkettiin siis matkaa hyvissä mielin ja homma sujui edelleen hienosti.
Olimme koko matkan ohitelleet toinen toisiamme myös Team Widbomin eli Kallen ja Hermanin kanssa. Vielä viimeisessä uinnissa he menivät meistä ohi, mutta kuitattiin swinghillissä. Niillä kohdin saatiin myös jotain vinkkiä siitä, että tulossa olisi sarjamme "ylivoimainen voitto". Kun asia sitten kalkkiviivoilla varmistui, juhlittiin asiaan kuuluvasti ja vaihdettiin onnitteluita puolin ja toisin muiden kilpailijoiden kanssa.
Tällä kertaa päästiin nousamaan ihan podiumillekin (vrt. Saimaa swimrun 2018). Valtavan hienojen palkintotaulujen lisäksi saatiin myös PINKKI skumppapullo (holiton, mut ei sekään haittaa)! Tämä menee luonnollisesti Anulle lohdutuspalkinnoksi. Kiitos Solvalla swimrunin porukat - ootte ihan parsoja! <3
Jälkikäteen todettiin, että oman sarjamme voiton lisäksi (eli endurance-matkan mixed) olimme myös endurance-matkan kokonaiskilpailun kolmansia! Varsin kova suoritus!
Minulle tässä tuli oikeastaan useampikin swimrunkisa yhdellä kertaa:
1. Ensimmäinen kilpailu jonkun muun parin kuin Anun kanssa
2. Ensimmäinen kilpailu mixed-sarjassa
3. Mun kymmenes swimrun-kilpailu!
4. ja mun ensimmäinen voitto!
Eli siis, ihan loistava kokemus oli after all ja lisää kovasti meikän itseluottamusta tulevien kisojen ja ötillö-tavoitteiden suhteen.
Kiitos vielä Samille yhteistyöstä, Solvalla swimrunille loistavista järjestelyistä, Kallelle ja Hermanille kirittämisestä ja kaikille muille, jotka olitte mukana kannustamassa ja luomassa kisapäivän tunnelmaa! <3
- JJ
